Ensimmäisen kerran Kinnusen myllyn kivi liikahti yli puoli vuosisataa sitten. Kuluneiden vuosikymmenien aikana Kinnusen Mylly on kasvanut miljoona kiloa vuodessa jauhavasta paikallismyllystä sata miljoonaa kiloa tuottavaksi kauppamyllyksi – yhdeksi maailman pohjoisimmaksi. Huimassa kehityksessä mylly on pysynyt Kinnusen perheen yrityksenä.
Ennen sotia liikkeelle vesimyllyistä ja sahasta
Kinnusen Myllyn perusti Armi Kinnunen, vuonna 1913 syntynyt kinnulalainen, joka hankki tulevan alansa kannukset työskennellessään enonsa kanssa vesimyllyjen rakennustöissä.
Kinnusen Myllyn kannalta käänteentekevää oli, että vuonna 1939 Armi pyydettiin Utajärvelle muuttamaan Utosjoessa toimiva vesirataskäyttöinen mylly ja raamisaha sähköturbiinikäyttöiseksi.
Sotien jälkeen myllyn pelastus Utajärven kirkolla
Sotien jälkeen Armi perusti Utajärvelle oman sahan. Sahasta moni sodanjälkeinen uudisrakennus sai puutavaransa.
Kinnusen Myllyn juuret ovat kuitenkin miehen toisessa yrityksessä: se merkittiin kaupparekisteriin vuonna 1962 nimellä Armi Kinnusen Mylly ja Saha.
Yrityksen, joka tunnettiin ennen Armin kauppoja nimellä Utajärven Vehnämylly Oy, olivat perustaneet jo 1950-luvulla oululaiset liikemiehet.
Utajärven kirkolla aseman läheisyydessä sijaitsevan myllyn oli ollut tarkoitus toimia tulli- ja kauppamyllynä. Maaseutumyllyksi se oli hyvin varusteltu, mutta tulosta sen avulla ei ollut onnistettu tehdä. Siitä huolimatta Armi päätti rohkeasti astua mukaan toimintaan. Lopulta, vuonna 1962, hän osti myllyn.
1960-luvun lopussa paikallismyllyjen häviäminen
Ensimmäisinä vuosinaan 1960-luvun alkupuoliskolla Armi Kinnusen Mylly ja Saha oli erinomaisesti toimiva paikallismylly: myllyssä jauhettiin silloisen yleisen tavan mukaan lähialueiden tilojen vilja jauhoiksi ja rehuiksi.
Iso muutos oli edessä 1960-luvun lopulla: tilakoot alkoivat kasvaa ja maataloustyöt koneellistua. Myös kotitarvevilja alettiin jauhaa tiloilla itse.
Maaseudun rakennemuutoksessa moni paikallismylly joutui lopettamaan toimintansa, mutta Armi Kinnusen mylly selvisi. Yksi selitys on, että mylly oli alkanut siirtyä yhä enemmän kauppajauhatukseen. Ensin jauhoja toimitettiin lähialueen pienleipomoille, sittemmin Ouluun, Kajaaniin, Rovaniemelle ja lopulta lähes jokaiseen pohjoissuomalaiseen kuntaan.
1970-luvulla mukaan 2. sukupolvi
Vuonna 1976 Armi Kinnusen pojat Eero, Arvo, Risto ja Aarne ostivat myllyn. Se rekisteröitiin nimellä A. Kinnusen Mylly ja Saha Veljekset Kinnunen.
Seuraavina vuosina myllyn toiminta kasvoi voimakkaasti. Myös yrityksen nimi muutettiin jälleen, tällä kertaa Kinnusen Mylly Oy:ksi.
1980-luvun satsauksina vehnä- ja ruismylly
Kinnusen Mylly on aina pyrkinyt kehittämään tuotteitaan yhteistyössä leipomoiden kanssa. Isojen pohjoissuomalaisten leipomoiden ehdotuksesta se teki 1980-luvun alussa rohkean päätöksen ja rakensi vehnämyllyn.
Kinnusten vehnämylly avattiin vuonna 1984. Sen teho oli kaksi tonnia tunnissa.
Vehnäjauhatus toi mukanaan huomattavasti monimutkaisemman prosessin kuin mitä myllylle tutut ohra ja ruis vaativat. Jotta vehnäjauhosta saatiin leipureiden tarpeisiin sopiva tuote, yhteistyö leipureiden kanssa oli hyvin tiivistä. Jauhatusoppia haettiin myös parhailta mestareilta ulkomaita myöten. Olennaista vehnäjauhatuksessa on ollut myös yhteistyö viljelijöiden kanssa. Se on taannut tuotteiden hyvät raaka-aineet.
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1987, myös rukiille rakennettiin uusi jauhatuslinja. Näin myllyn jauhatuskapasiteetti nousi kaikkinensa noin 50 %.
1990-luvulla luomua
Vuosituhannen viimeisellä kymmenellä Kinnusen Myllyn valikoimiin tulivat myös luomujauhot.
Tutustu Kinnusen Myllyn luomujauhoihin.
2000-luku suurien investointien vuosikymmen
2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voi kutsua Kinnusen Myllyn investointien vuosikymmeneksi.
Vuonna 2001 siirryttiin uudenlaiseen aikakauteen, kun mylly lanseerasi Kinnusen-jauhotuotemerkin, omat kuluttajajauhonsa.
Vuosikymmenen puolessavälissä myllyssä uusittiin vehnämyllyn automaatio, vuotta myöhemmin viljan vastaanotto. Parin vuoden kuluttua myllylle rakennettiin uudet, 2,5 miljoonaa kiloa vetävät viljasiilot raaka-ainevarastointia varten.
Vuosikymmenen loppupuolella automatisoitiin myös ruisjauhatuslinja ja rakennettiin ruisleikkuulinja. Niin ikään pakattujen tuotteiden varastointia laajennettiin.
2010-luvulla 3. sukupolvi mukaan
Seuraavalla vuosikymmenellä, 2010-luvulla, Kinnusen Myllyn toimintaan tuli mukaan myös kolmas sukupolvi.
Samalla investoinnit jatkuivat. Mylly laajensi viljasiilojaan niin, että raaka-ainetta voidaan varastoida yhteensä yli seitsemän miljoonaa kiloa.
Kuluttajajauhoissa edessä oli brändiuudistus: uudistuksessa tuotenimi muutettiin Kinnusen Myllyn jauhoiksi. Samalla valikoimaa ja pakkauskokoja laajennettiin.
Myös Ruotsin vientiin alettiin panostaa. Pohjois-Ruotsin leipomoille ja elintarviketeollisuudelle Kinnusen Mylly on oman pohjoisen alueen yhteistyökumppani.
Jauhomyllyn rinnalla rehumylly
Kinnusen Myllyssä valmistetaan myös rehuja korkealuokkaisesta kotimaisesta viljasta. Lue lisää Kinnusen Myllyn Tähti-rehuista.
